Avoimuus on taitolaji

”Arvomme ovat läpinäkyvyys ja avoimuus.”

Organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyydestä pitää nykyisin huolta etenkin sosiaalinen media. Sen sijaan kommunikaation ja viestinnän avoimuus edellyttää paljon enemmän taitoa kuin kuvittelemme.

Avoimuus kuulostaa hiukan kuin avuliaisuudelta tai anteliaisuudelta: kaikki haluavat auliisti vastaanottaa tällaista, antaminen sen sijaan on nihkeämpää. Etenkin, ellei ole juuri saanut toiselta jotakin itselle sopivaa ja arvokasta.

”Mitä tarkoitamme avoimuudella arvona?”

”Voi suoraan sanoa, jos joku mättää tai vaivaa.”

”On oikeus saada tietää asioista ja muutoksista heti ja rehellisesti.”

 Eräässä työyhteisössä keskusteltiin peräti radikaalista avoimuudesta. Tämä päätettiin valita uudeksi arvoksi.

”Ihanaa, voimme ilmaista itseämme työssä paremmin omana itsenämme!”

Periaatteessa näin, käytännössä toisin.

Jo ensimmäisinä päivinä päädyttiin kiusalliseen pohdintaan siitä, miten innokas ja hyväntahtoinen julkisesti ”firman miehenä” itseään aktiivisesti ilmaiseva työntekijä saataisiin aisoihin. Viestinnän suunnittelu ja laatutaso olivatkin oleellisempia arvoja kuin avoimuus, vaikka kaikkia oli kannustettu osallistumaan ja ilmaisemaan itseään. Viestintä ja markkinointi edellyttävät ammattitaitoa.

Yksi työntekijöistä puolestaan avasi kahvipöytäkeskustelun poliittisista kysymyksistä. Kollega kuitenkin koki sen häiritseväksi ja yksityisyyttä loukkaavaksi teemaksi.

Uusi työntekijä kysyi avoimen kiinnostuneena, miksi johtajan assistentilla on erivapauksia työaikojen suhteen. Entä miksi senioripäällikkö ei laita kahvikuppiaan tiskikoneeseen? Kukaan ei halunnut vastata. Muurahaispesässä kuhisi. Katseet nousivat ylös epäoikeudenmukaisuuden tummiin pilviin, joita ei ollut huomattu aikoihin.

Viikkopalaverissa keskusteltiin vielä siitä, miten asiakkaille viestittäisiin sopimusehtojen tiukennuksista. Radikaalin avoin syy oli suuremman voiton tavoittelu, ellei peräti ahneus, ”kun kukaan ei niitä kuitenkaan lue”, ei suinkaan vaikkapa materiaalikustannusten nousu.

Avoimuuden rajoja koeteltiin vielä rankemmin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Säröjä työmotivaatiossa ei kukaan nostanut esiin, sillä syy tapahtuneeseen oli liian vaikea ilmaistavaksi: Olemme vieneet käytäntöön arvon, jonka yhdessä valitsimme. Arvon toteuttaminen edellyttäisi huomattavasti aiempaa parempaa tunneälykkyyttä sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän taitoja – ja jopa itsetuntemusta.

Avoimuus onkin taitolaji, jonka treenaus kannattaa läpi elämän.


Isa Merikallio

Isa Merikallio on muutosherättäjä, johtajuusvalmentaja, kokemustutkija ja strategi, joka rakastaa elämän ilmiöiden havainnointia avoimin mielin. Hän on kirjoittanut viisi kirjaa, joista esikoisteos Suorituselämästä merkityselämään julkaistiin 2013, viimeisin Tunnevoimaa bisnekseen 2021.

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.