Yksi yhteinen asia suomalaisia yrityksiä vaivaa. Kyvyttömyys johtaa kiinnostavan tarinan avulla. Hyvä yritystarina on inspiroiva kertomus joka kiteyttää yrityksen tahtotilan, vision, arvot ja lisäarvon asiakkaalle arjessa. Miksi tarinan merkitystä ei osata arvostaa?

Yritysten johtoon päätyy yleensä fiksuja ihmisiä, henkilöitä, jotka haluavat saavuttaa asioita. Johtajiksi pääsevät henkilöt haluavat työelämältään enemmän ja hamuavat valtaa, vastuuta ja niihin kuuluvia etuisuuksia. Olisiko syy tarinoiden puutteeseen kyvyttömyys hahmottaa yrityksen toimintaa ulkopuolisen tai potentiaalisen sijoittajan tai asiakkaiden silmin?

Teimme vuosia sitten pörssiyhtiöille ”WalkTheTalk-testejä.” Katsoimme mitä yrityksen johto linjasi strategiassa ja lupasi yrityksen omistajille. Sitten seurasimme miten tahtotila viestittiin yrityksen markkinoinnissa ja kulkeutui ajatuksena mukaan yrityksestä kirjoitettuihin lehtijuttuihin.

Muutamat sadasta olivat aivan loistavia, lehtimiehet söivät selkeästi johtajien käsistä. Nämä samat yritykset olivat luonnollisesti muutenkin menestyviä ja kasvoilla johdettuja. Parhaat yritykset tahtovat olla hyviä kaikilla osa-alueilla. Menestystarinat myös löydetään, mutta osataanko niitä käsikirjoittaa?

Jokainen johtaja toivoo yrityksestään menestystarinaa. Nimenomaan tarinaa. Miksi sitten sama henkilö ei ymmärrä pukea viestintäänsä hyvän tarinan muotoon?

Ehkäpä johto erehtyy luulemaan yrityksessä sisällä luodun ”Rukan-strategian” valuvan telepaattisesti henkilöstön ja sidosryhmien aivoituksiin. Ehkä johto tekee virheen itse viettäessään aikaa yrityksen kanssa asian olevan yhtä merkittävä muillekin.

Rukan strategia. Nimikin kertoo tahtotilan ja toiveiden jääneen Kuusamoon. Arki jatkuu usein maanantaisin samanlaisena kuin aiemminkin.

Sellainen on ihmisen luonto. Menestystarinoita rakennetaan kytkemällä strategia voimakkaasti yrityksen arkeen sekä tarinan että toiminnan avulla. Mikä nyt muuttuu, kuka siitä vastaa ja mitä sitten tapahtuu?

Jos lihas oppii ja muistaa uuden kymmenen tuhannen toiston jälkeen, miksi yrityksen tarina tai strategia kerrataan kerran tai kaksi vuodessa? Miksi luullaan että kun se on kerran kerrottu niin asia on kaikkien huulilla?

Hassuinta on kuvitella johdon visioiden taikasauvan avulla valuvan yrityksen myyntiin ja asiakaspalveluun. Markkinointiin ja viestintään käytetään miljardeja, mutta yrityksen retoriikkataitoihin näkymättömiä summia. Virtuaalista taitaa olla suomalainen johtaminen pohdin tässä kohtaa.

Miten ihmisen saa muuten liikkeelle kun kertomalla hyviä tarinoita tulevasta? Olemme kaukana ajasta, jossa parhaita tuloksia saavutetaan pelkokertoimilla johtamalla. Elämme hyvinvoinnissa, jossa tekeminen on vapaaehtoista.

Ihmisen on motivoiduttava eikä ihmistä noin vain motivoida. Se vaatii uskottavaa tarinaa tulevasta, käsikirjoitusta jossa voittajia ovat niin tekijät, johtajat kuin omistajatkin. Asiakkaan arvoa hetkeksikään unohtamatta.