Faktat eivät vakuuta minua. Syitä on viisi:

1) Useimmat faktat mittaavat mennyttä aikaa.

Tilastot kertovat, paljonko suomalainen kulutti alkoholia viime vuonna ja montako elokuvaa hän katsoi. Tilinpäätös kertoo, miten firmalla meni viime vuonna ja paljonko se laskutti.

Mikään ei kuitenkaan takaa, että lukemat olisivat samoja kuluvana vuonna saati tulevaisuudessa. Olosuhteet muuttuvat, ja niin tekee myös ihmisten käytös.

2) Useimmat faktat perustuvat valheisiin.

Kyselyiden mukaan suomalaiset katsovat televisiosta vain uutisia, dokumentteja ja elokuvia. Haastattelujen mukaan yrityspäättäjille kestävä kehitys ja ekologisuus on tärkeää.

Hassu juttu. Kukaan suomalainen ei seuraa Salkkareita, mutta silti syntyy maansuru, kun joku sarjan fiktiivisistä hahmoista on lähes kuolla. Hassua sekin, että firmat ovat ekologisia, mutta silti johtoryhmät päräyttävät lentokoneella Lapin kelomökille moottorikelkkailemaan.

Kyselytutkimusten mukafaktat ovat yhtä kukkua. Ihmisten vastaukset ovat vain egon kiillotusta ja omantunnon rauhoittelua. Kun Suomen kansa vastaa kyselyihin, sen korvat heiluvat niin, että tuotetulla energialla korvaisi yhden tuulivoimalan.

3) Useimmille faktoille on tarjolla vastafakta.

Esitä tutkimus, jonka mukaan kova rasva on sydämelle haitallista, ja joku toinen esittää täysin vastakkaisen tutkimuksen. Yhden tutkijan mukaan ilmastonmuutos on vaara ja toisen mukaan normaalia vaihtelua.

Tutkimusten ongelma on se, että emme pysty luomaan sellaista tutkimusasetelmaa, jossa jokin ilmiö olisi neutraalisti tarkasteltavissa. Jokaisessa tutkimuksessa on häiriötekijöitä (tai tahallista manipulaatiota), jotka vääristävät tuloksia. Ja jos tutkimus on tehty absoluuttisessa tyhjiössä, tulokset osoittautuvat turhiksi arjessa, jossa on enemmän muuttujia kuin tutkimustilanteessa.

Tämän vuoksi pystymme osoittamaan tutkimuksella minkä tahansa faktan todeksi, jos vain haluamme.

4) Useimmat faktat eivät tavoita hiljaisia signaaleja.

Farkkuvalmistaja haluaa tietää, mikä on trendi ensi vuoden kesäkuussa. Autotehdas tahtoo kuulla, mitä asiakkaat odottavat autoilta kahden vuoden päästä.

Mikään fakta tai tutkimus ei kuitenkaan tarjoa tätä tietoa. Hiljaiset signaalit ovat niin pieniä, että niitä ei tavoita otannalla, mittaamalla tai kyselemällä.

5) Useimmat faktat on helppo opetella ulkoa.

Se ei tee kenestäkään viisasta, että hän osaa ladella faktoja ulkomuistista. Faktan luetteleminen ei saa aikaan hyvää puheenvuoroa tai hyvää mielipidekirjoitusta.

Vasta faktojen soveltaminen ja hyödyntäminen on vakuuttavaa.

* * *

Jos faktat eivät vakuuta minua, mikä sitten vakuuttaa?

Minä vakuutun näkemyksistä. Näkemyksistä, keskusteluista, intuitiosta ja mielipiteistä. Vain niiden avulla pääsemme käsiksi tulevaisuuteen. Vain niiden avulla faktoista on jotain hyötyä.

Saan onneksi tavata työssäni viisaita ihmisiä. Keskustelen heidän kanssaan ja kysyn heidän mielipiteitään. Välillä myös haastan heitä. Opin heiltä enemmän kuin mistään tilastosta tai tutkimuksesta.

Viisaiden ihmisten – gurujen – näkemyksissä on mukana intuitiota, aavistusta, joka on jalostanut faktan hyödynnettäväksi. Näkemyksellä voi puntaroida tulevaisuutta, faktalla ei.

Pelkkä fakta on löysä purje. Vasta näkemys puhaltaa sen käyttökuntoon.