Puhe on vaikuttamista, jonka vaikutus paljastuu puheen vastaanottajan vastauksessa tai reaktiossa. Silloin kuin vastausta ei ole, puhuja voi korkeintaan vain arvailla, mitä toinen ajattelee. Ilman vastausta edes paras reettori ei voi väittää onnistuneensa puheellaan – hän voi korkeintaan arvailla onnistumistaan.

Jos retoriikka on vaikuttamisen taitoa, on hiljaisuus taitoa välttää vaikutus tai olla vaikuttamatta. Jos retoriikka on sanan miekka, on hiljaisuus kilpi, joka ottaa iskun vastaan.

Kun hiljaisuus on tiedostettua, se ei ole kyvyttömyyttä toimia, vaan tapa hävittää keskustelussa syntynyt energia sen kasvattamisen sijaan. Liekkeihin kannattaa usein heittää bensan sijaan vettä.

On paljon tilanteita, joissa on parasta olla vain hiljaa. Kun joku haukkuu sinua tai hyökkää muuten verbaalisesti kimppuusi, hän hakee sinusta reaktiota. Haluttu reaktio on se palkinto, jonka perässä hyökkääjä on.

Vasta kun hän saa haluamansa reaktion, hän on tyytyväinen. Mutta jos et reagoi ollenkaan, loppuu tilanne lyhyeen ja hyökkääjältä jää palkinto saamatta.

”Siitä, mistä ei voida puhua, tulee vaieta”, kuuluu tunnettu lainaus filosofi Ludwig Wittgensteinilta. Opetus on hyvä useastakin syystä. Monilla ihmisillä on tapana puhua asioista, joista heillä – tai kenelläkään muullakaan – ei ole tietoa.

Puhuminen puhumisen vuoksi on ajanhukkaa ja se voi sitä paitsi täyttää ajattelumme väärällä tai tarpeettomalla tiedolla. Tyhjä mieli on parempi kuin mieli täynnä turhaa tietoa.

Hiljaisuus voi toki olla myös retorinen tehokeino. Monet taitavat puhujat aloittavat puheensa hiljaisuudella tai ripottelevat puheeseensa hiljaisia hetkiä vahvistamaan juuri sanottua.

Hiljaisuus antaa kuulijalle mahdollisuuden pureskella hetken sanoja ja puhujalle tilaisuuden yllättää, esimerkiksi tekemällä täyskäännöksen puheen sävyn tai sisällön kanssa.

Tärkeimmin hiljaisuus on vahva signaali sisäisestä rauhasta. Hiljaisuus myös synnyttää sisäistä rauhaa. Rauhattomuus kumpuaa tarpeesta vastustaa ulkopuolista maailmaa, tarpeesta yrittää vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen.

Vaikuttaminen tapahtuu usein puhumalla, ottamalla kantaa. Tämä ei monesti kuitenkaan tuota tulosta, koska maailma harvoin taipuu omien toiveiden mukaisesti. Tällöin rauhattomuus kasvaa.

Hiljentymällä on mahdollista irtaantua voimista, jotka vaativat jatkuvaa huomiotamme. Kun ei osallistu, ei voi menettää.

Kaikki tuntevat sanonnan ”Vaikeneminen on kultaa”, mutta harvemmin kuulee sanonnan jatkoa ”Puhe on ajasta, vaikeneminen ikuisuudesta”.