Jos haluat vakuuttaa lukijasi ja kuulijasi, sinun täytyy tietenkin perustella väitteesi. Perustelujen sopiva määrä on melkoista punnitsemista.

1) Liika perustelu tuhoaa teesisi.

Jos lastaat tekstiisi kaikki mahdolliset perustelut, sekaan eksyy väistämättä myös huonoja argumentteja.

Vertaa kahta seuraavaa argumenttikokoelmaa, joissa molemmissa perustellaan samaa asiaa:

A) Asiantuntijan kannattaa perustaa blogi, koska
– voit auttaa lukijoitasi
– pystyt kasvattamaan asiantuntijaimagoasi
– opit kirjoittamaan.

B) Asiantuntijan kannattaa perustaa blogi, koska
– voit auttaa lukijoitasi
– pystyt kasvattamaan asiantuntijaimagoasi
– opit kirjoittamaan
– sinut tunnistetaan messuilla ja seminaareissa
– saat fanilahjoja ja ihailijoita
– saat kuvasi nettiin
– voit esitellä blogissa saavutuksiasi.

Jälkimmäinen paketti näyttää typerältä ja absurdilta, koska höttöiset pinta-argumentit pilaavat kokonaisuuden.

Viisaampaa olisi esittää vain painavia argumentteja ja jättää heppoiset tai itsekkäät syyt kertomatta.

2) Liian vähäiset perustelut eivät uppoa.

Jos perustelet väitettäsi vain yhdellä syyllä, vastapuoli kykenee ehkä torpedoimaan sen. Tämän jälkeen joudut ikään kuin kaivamaan takataskustasi lisää argumentteja. Tämä näyttää siltä, että kyhäät häthätää uutta linnoitusta sortuneen tilalle. Seuraavat perustelusi eivät enää vaikuta harkituilta.

Lauri Järvilehto kuvasi tällaisen tapahtuman vastikään blogissaan. Jos esität vain yhden argumentin, joudut altavastaajaksi, kun se ammutaan altasi.

* * *

Suosittelen kaikille kolmen argumentin taktiikkaa. Vaikka mielessäsi olisi kymmeniä perusteluja, poimi niistä paras kolmikko ja lyö se pöytään.

Ja jos et keksi kolmea painavaa syytä väitteellesi, kannattaa vaihtaa väitettä. Olet nimittäin todennäköisesti väärässä.