Hyvä kysymys!

Tags: , ,

Categories: Blogi

RKK blogi kysymys 2

Kysymys on usein tehokkaampi vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen tapa kuin toteamus, sillä se aktivoi kuulijan, ikään kuin kysyjä heittäisi lasson tämän ympärille. Etenkin suomalainen vastaa, kun kysytään.

Klassisin Tärkeä Kysymys on: ”Tuletko vaimokseni / puolisokseni?” Kuinka paljon vaikuttavampaa onkaan kysyä tuo kysymys, kuin todeta: ”toivoisin, että menisit kanssani naimisiin”.

Kysymyksillä voi tehdä ison vaikutuksen useamminkin kuin kerran pari elämässä. Silti enimmäkseen toteamme, tiedotamme ja väitämme; kysymme liian vähän. Kannattaako kysyä: ”mikä on tärkein tekijä, joka auttaisi sinua viihtymään työssäsi paremmin?” vai tiedottaa pitkän kaavan mukaan työhyvinvointiohjelman erilaisista ulottuvuuksista ja aikatauluista?

Kysymysten määrän lisäksi kysymysten laadussa ja asettelussa on paljon parantamisen varaa. Olen tehnyt asiakas- ja markkinatutkimuksia pienen ikäni ja nähnyt, kuinka taitavalla ja taiteilevalla kysymysten asettelulla ja vastausvaihtoehdoilla voi olla ratkaiseva vaikutus tuloksiin.

Ajattelemattomat ja ammattitaidottomat kyselyjen tekijät saavat sattumanvaraisia tuloksia. Kaksi erilaista esimerkkiä, joilla tulokset vääristyvät:

 

1. Kuinka paljon politiikka kiinnostaa sinua? Enemmistö vastaa ”ei kovin paljon”.

2. Aiotko äänestää tulevissa vaaleissa? Tuloksena yllättävän laimea innostus.

 

1. Kuinka tärkeää sinulle on, että yhteisiä asioita hoidetaan taitavasti? Enemmistö vastaa: ”tärkeää”.

2. Aiotko äänestää tulevissa vaaleissa? Tuloksena on korkeampi äänestysinnostus.

 

Ja toinen kysymysalustus, joka tuottaa toivotun vastauksen paremmin kuin ilman alustusta:

Haluatko paremman ihmissuhteen / työviihtyvyyden?

Mitä haluat tehdä paremman ihmissuhteen / työviihtyvyyden eteen?

 

Lastenkasvatuksen klassikko toimii myös hyvin verrattuna käskyyn:

Kumman haluat tehdä ensin, pestä hampaat vai laittaa yöpuvun?

 

Kaikki kysymykset eivät toki toimi toivotusti:

”Mikset ole taaskaan vienyt roskia?”

 

Vaikuttamisen näkökulmasta hyvän suullisen kysymyksen esittämisen jälkeen on ratkaisevan tärkeää osata kuunnella vastausta. Tenttaavat, kärsimättömät kysyjät saavat lyhyitä ja mitäänsanomattomia vastauksia, eikä vuorovaikutusyhteyttä synny.

Ryhmän – myös perheen – toimivuutta ja luottamusta voi kehittää milloin tahansa ja nopeastikin panostamalla avoimiin kysymyksiin ja kuunteluun.

Hyötyisitkö sinä paremmasta vuorovaikutuksesta työssä tai kotona?

Miten voit kehittää omaa tapaasi kysyä kysymyksiä

Mikä on sinun tärkein kysymyksesi?

Author: Isa Merikallio

Isa toimii kirjoittajana sekä kasvustrategioiden ja muutosjohtamisen asiantuntijana Muutostoimisto Flow'ssa. Vapaa-aikana harrastaa sup-melontaa sekä pyrkii kasvamaan ihmisenä mm. filosofian parissa, yliopettajanaan tyttärensä Milli.

Leave a Reply